Tel +46 70 351 83 13, contact@fredrikprost.com
svnsen

Blog

Dáidda kultuvra ja vuostildeapmi

Sámi árbevirolaš vuoiŋŋalašvuohta lea luondduosku ja min máttut dihte ahte visot eallá, ahte luondu eallá. Sii atne árvvus ja dihte gudnejahttit luonddu ja luonddu vuoiŋŋaid geat ellet visot váriin, čáziin ja mehciin. Dat lei eallinipmárdus mii čanai min gitta eatnamiidda. Mii sápmelaččat visot diehtit ahte min ruovttoguovvllut leat eanet go dušše dat báikkit gos mii orrot, dat lea čadnon minsiidda agalaš báttiiguin. Dat lea dat guovlu gos siellu lea ruovttus.

Go min eatnamat juhkkojuvvojedje njeallje riikii ja go sii gesse otnáš rájiid dat báttiid botkejuvvojedje muhtin muddui. Boazu ii sáhttán šat friddja vájaldit duoddaris mearragáddái, bivdoeatnamat ja guollejávrrit gáržuduvvojedje.

Girku lei stuora oassin dan proseassas. Ovdal dat lei nu ahte fertii gástaduvvot girkkus jos galgá gullot ovtta riikii. Dan dihte stáhtat háliidedje gástadit nu olu olbmuid go vejolaš, ollu sápmelaččat gástaduvvojedje guovtti vai golmma riikkas ja šadde vearu máksit juohke riikkas.

Girku han ii dohkkehan min árbevirolaš oskku ja geahččalii jávkkadit min oskku ja árbevirolaš jurddašanvuogi. Dat proseassa lei hui garas ja olus šadde spiža máistit vai boldojuvvojedje oktan iežaset gáriiguin. Sii bággehedje min máttuid njiellat amas oskku ja jurddašanvuogi, jurddašanvuohki mii atná visot olbmuid suttolažžan ja uhkida gáđohusain. Dat maiddái mielddisbuktá oainnu ahte olmmoš lea bidjon luonddu stivret ja hálddašit, dološ sámi eallinoainnu mielde mii leat dušše oassin luonddus. Dat lea juoga mii lea dahkkon máŋgii ovdal goas soardideaddjit leat veahá gearddis muktán unnitlogu kultuvrra dassážii go dat ollásit njillojuvvo ja jávká máŋggaidlohkui. Rommalaččat gevahedje dan teknihka 2000 jagi áigi juo koloniseret ja jávkkadit iežá álbmogiid.

Birgen dihte dan garra soardima vuolde mii njielaimet alit billára ja válddiime vuoste soardideddjiid oskku. Bisttiimet nahkáriid muhto kolonialisma vuolde dat lea váttis oađđit, doallat čorpma sealggi duohkin ja dušše njiellat ii veaje giige ilá guhkká. Muhtin diŋggaid ii mana goddit, dat ellet gierraga vuolde ja ihtet delle goas gait eanemus dárbbašuvvo. Dat lávejit leahkit dat deháleamos diŋggat dego govadas, min árbevirolaš noaidegárri. Mon lean dál dutkan, duddjon ja bargan dieinna 20 jagi. Dat lea dovdon dehálaš ja dál mon jáhkán dat lea deháleabbo go goassege ovdal. Dat lea orron váriid siste ja násttiid duohkin, vuordán rievttes áiggi fas ihtit. Juohkehaš dárbbaša juoidá iežas eallimis mii dovdu dehálaš ja masa bidjá iežas vuimmiid.

Dat leat eanet álbmogat go sápmelaččat geat leat gillán soardima ja olu gielat ja kultuvrrat mat leat jápmán maŋemus čuohti jagi. 1900 rájis lea bealli visot gielain jávkan ja oalle dávjá oktan gielain kultuvra maid jápmá. Kolonialisma ja imperialisma lea dat duohta golgodávda, dat lea golgodávda mii lea mannan máilmmi birra máŋggaid čuođi jagi juo. Gos fal manná gielat ja kultuvrrat jápmet. Otne dat eai leat stáhtat mat garrasepmosat koloniserejit muhto mearehis stuora ekonomalaš searvvit mat bisánkeahttá barget rájiid ja lágaid olggobealde váikkuhit ráđđehusaide máilmmi miehtá.

Nu ahte kolonialisma guoská visot olbmuide, ii dušše eamitálbmogiidda. Europas ledje olu sierra kultuvrrat ja gielat dušše čuohti jagi áigi, stuorimus oassi dain lea heavvanan ja jávkan. Kultuvrralaš hearváivuohta njárbu ja dat mii báhcá lea ivnnehis kultuvra ja dáidda mii lea seammalágan gos fal manná. Giella, árbevierru, kultuvra ja iešbirgejupmi jávká go mášiidna boahtá sisa dohppet fámu. Dan golgodávddas leat olu namat, globaliseren lea dušše dat maŋemus.

Dan dihte hutkáivuohta, árbevirolaš dáidda ja eallin lea nu dehálaš. Ealli kultuvrras leat njeallje oasi: giella, ealáhusat, dáidda ja vuoiŋŋalašvuohta. Go dat kultuvrralaš iešvuođat jávket máilbmi ja olbmuid sielut šaddet rátnáseabbon. Okta first nations dáiddar Yukonis, Dempsey Bob, logai oktii munnje ahte eallin lea guoros jos ii leat albma kultuvra. Fámolaš sánit maid gánnáha smiehtat.

Nu ahte don gii barggat giella-seailluhemiin, árbevirolaš dáidagiin, boazodoalus, guolástemiin, vai vuoiŋŋalašvuođain dagat hui dehálaš barggu. Dat lea vuosttildeapmi, dat lea sihkarastit ahte mii leat vuoitimin. Ii giige boađe gádjut min kultuvrra vai giela earrut don, mon ja mii. Dat lea duohta vuosttildeapmi. Alla áigi njiellat rukses billára.